Perinteisesti monelle tulee koululuokasta mieleen pitkät pulpettirivit ja opettajan pöytä luokan edessä. Oppilaiden koulutyö on suurimmaksi osaksi painottunut yksin työskentelyyn. Luokassa istutaan hiljaa ja kuunnellaan, mitä opettaja sanoo. Jos tämä ei toteudu, opettaja joutuu jakamaan rangaistuksia. Nykyaikana kuitenkin uuden opetussuunnitelman myötä ajat ovat muuttuneet ja tämä näkyy myös koululuokan sisustuksessa. Enää ei painoteta vain oppilaan yksin työskentelyä ja opettajajohtoisuutta. Oppimisesta halutaan tehdä kiinnostavaa ja oppilaita pyritään ohjaamaan myös itsenäiseen tiedonhakuun. Koululuokan sisustus voi olla isossa roolissa tämän toteuttamisessa. Erilaisilla ratkaisulla halutaan toteuttaa uusia tavoitteita. Oppilaat voidaan esimerkiksi laittaa istumaan erilaisiin ryhmiin, tuolien sijasta voi olla jumppapalloja tai koko luokan järjestys voidaan vaihtaa kokonaan, niin että opettajan paikka ei olekaan luokan edessä. Sisustuksella on iso rooli, myös oppilaiden viihtymiseen ja jaksamiseen koulussa. Erilaisilla väreillä ja sisustusratkaisuilla voidaan luoda oppimisympäristöstä inspiroiva ja uuden oppimista kannustava. Koulun ei kuitenkaan ole tarkoitus olla ikävää puurtamista, vaan antaa lapsille eväitä tulevaisuuteen.
Sisustus lisää viihtyvyyttä, niin kotona, kuin koulussakin
Jokainen meistä varmasti allekirjoittaa sen, ettei ole aivan sama miltä kotona näyttää. Monissa kodeissa värejä ja sisustusratkaisuja on mietitty tarkkaan, sillä kotona vietämme kuitenkin valtaosan ajastamme. Haluamme, että vapaa-aikamme on viihtyisää ja meillä on hyvä olla ja palautua rankan päivän jälkeen. Mikseivät samat asiat voisi päteä kouluunkin, jossa lapset viettävät suuren osan arjestaan? Koulussa olisikin tärkeää ottaa myös oppilaiden toiveet huomioon sisustuksessa. Mitkä ratkaisut palvelisivat juuri kyseistä luokkaa? Esimerkiksi käsityöluokan sisustus ja oppimisympäristö on aivan erilainen, kuin vaikkapa teoreettisten aineiden. Oppilaat pitävät vaihtelusta ja se tekee hyvää myös sosiaalisille taidoille, kun samat ryhmät ja porukat eivät työskentele ainoastaan keskenään. Saattaa olla, että koulun ja kodin järjestys voi olla varsin erilainen. Kotona yleensä pidetään sama hyväksi havaittu järjestys, kun taas koulussa järjestyksen vaihtelu toimii omalta osaltaan myös oppimisen vahvistajana. Koulussa henkilökunnan ja oppilaiden vaihtuessa samat ratkaisut eivät välttämättä enää toimi uuden ryhmän kanssa. Kouluissa tulisikin rohkeasti kokeilla viihtyisiä ratkaisuja ja sopivia uskaliaitakin metodeja. Vanha istumiseen ja opettajan kuuntelemiseen painottunut oppiminen on tullut tiensä päähän.
Huonekaluratkaisuilla potkua oppimiseen
On ilo huomata, että kouluissakin on herätty oppimisympäristöjen viihtyisyyteen. Enää ei pyritä sisustamaan pelkästään vanhan mallin mukaan, halvimmalla mahdollisella tavalla, vaan moderneilla ratkaisuilla pyritään herättämään kiinnostusta oppimiseen. Kuten kotonakin, myös kouluissa värimaailmat ja sisustusesineiden harkitut muotoilut lisäävät ympäristön viihtyvyyttä. Huonekalut osana opiskelua on tärkeä asia ja esimerkiksi työergonomiaan olisi hyvä kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa. Koululuokkaan kannattaisi tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka toisivat liikettä päivään, sillä suuren määrän istumista on todettu olevan vahingollista terveydelle. Onneksi tähänkin on herätty ja monista luokista löytyvätkin esimerkiksi jumppapallot tai satulatuolit, jolloin selkä joutuu välillä hieman töihin. Ei ole mitenkään kiellettyä, että oppia voisi mukavassa asennossa ja luokissa ja käytävillä voisikin olla mukava sohvanurkkaus ryhmätyöskentelyä tai lukemista varten. Koulujen viihtyisyys lisää lasten hyvinvointia ja parantaa oppimistuloksia. Nämä eivät ole aivan pieniä asioita, sillä koulussa rakennetaan opiskelumyönteisyyttä ja positiivista asennetta työntekoa kohtaan. Kun oppilas saa olla viihtyisässä ympäristössä ja hänestä tuntuu, että häntä kuunnellaan, ollaan menossa hyvään suuntaan.