Kolmen vuoden välein järjestettävä PISA-tutkimus mittaa 15-16 -vuotijaiden nuorten osaamista matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. OECD-maiden järjestämän tutkimuksen pääarviointialue muuttuu joka kolmas vuosi. Vuonna 2015 aiheena olivat luonnontieteet, ja vuonna 2018 on jälleen lukutaidon mittaamisen vuoro. Suomalaiset nuoret ovat perinteisesti pärjänneet vertailussa hyvin. Suomi on saavuttanut tuloksillaan kansainvälistäkin näkyvyyttä, ja suomalaisen peruskoulun oppismistuloksia on hämmästelty aina Japanissa asti. Viime vuosina Suomi ei kuitenkaan ole sijoittunut yhdelläkään osa-alueella ykköseksi. Yleisestikin oppimistulosten on nähty laskeneen aikaisempaan verrattuna. Pisa-tutkimuksen uusin kierros on luvassa kevään 2018 kuluessa. Tutkimus toteutetaan kokonaan tietokoneella, ja vuoden 2018 tutkimukseen osallistuu 82 maata tai aluetta.
Suomi on nyt ensimmäistä kertaa mukana myös talousosaamisen arviointia mittaavassa osuudessa. Suomalaisnuorten talousosaamista vertaillaan siis nyt ensimmäistä kertaa kansainvälisesti samanikäisten nuorten taitojen kanssa. Pian siis selviää, ovatko maamme tulevat päättäjät talousviisaita vai ovatko finanssimaailman koukerot nuorisolle täysin tuntemattomia. Ehkä vain osa kokelaista selviää testistä kunnialla, kuten on laita vanhemmissakin ikäluokissa. Raha-asioiden hoito ja tietämys on hyvä ottaa haltuun jo nuorella iällä, sillä siitä on hyötyä koko loppuelämän ajan. Raha- ja finanssiongelmien kanssa painivalle aikuisväestölle tiedoksi, että https://www.freedomrahoitus.fi/ on ratkaisu moneen taloudelliseen pulmaan, vaikka tähän rahoitusratkaisuun eivät alle 18-vuotiaat PISA-kokelaat voikaan vielä tarttua.
Suomessa tutkimuksen toteutuksesta vastaa Koulutuksen tutkimuslaitos ja mukana vuonna 2018 on myös Helsingin yliopisto. Rahoittajina toimivat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Jyväskylän yliopisto. PISA-tutkimuksesta saadaan tietoa koulutuksen ja oppimisen vahvuuksista Suomessa ja myös siitä, mitkä ovat koulutuksen heikkoja kohtia ja mihin tulisi jatkossa satsata entistä enemmän. Kehittämisen lisäksi on hyvä huomata, että tulokset eivät automaattisesti pysy hyvinä: koulutussektorilla tehdyt säästöt näkyvät vääjäämättä myös oppimistuloksissa, joskin yleensä viiveellä.
Tutkimuksen hyödyt
PISA-tutkimus on merkittävä indikaattori myös kansainvälisesti, sillä kerätyn tiedon avulla voidaan kehittää koulutus- ja oppimismetodeja. Tutkimustulokset voivat antaa myös koulutuspoliittiseen päätöksentekoon. Eli kun puhutaan PISA-tuloksista, tärkeää ei ole vain Suomen sijoitus tuloslistalla, vaan PISA-ohjelmalla on aidosti kansainvälinen luonne, jonka vaikutukset ulottuvat koko koulutussektorille useissa eri maissa. Tutkimuksen avulla kerätään tietoa myös muualla kuin kouluympäristössä tapahtuvan oppimisen prosesseista ja eri tekijöiden vaikutuksesta oppimiseen. Tutkimus antaa tietoa myös nuorten oppimisvalmiuksista, vaikkei se varsinaisesti arvioikaan, kuinka oppilas hallitsee opetussuunnitelman mukaiset sisällöt.
Ensimmäinen PISA-tutkimus tehtiin vuonna 2000, jolloin tutkimuskohteena oli lukutaito. Osallistujat testiin valitaan satunnaisotannalla. Suomesta kokeeseen osallistuu noin 9000 oppilasta joka kolmas vuosi. Yhtenä ratkaisevana tekijänä aiempien vuosien menestykseen on nähty maailman koulutetutuimmat opettajat. Toisaalta Suomen eri alueiden väliset osaamiserot on pystytty pitämään pieninä, ja heikommatkin oppilaat on ainakin aiempina vuosina saatu pysymään mukana.
PISA-testien tulokset voivat antaa tärkeitä vihjeitä siitä, mihin suuntaan peruskoulun opetuksessa ja oppimistuloksissa ollaan menossa. Tyttöjen ja poikien oppimistulosten selkeät erot ovat aiheuttaneet kritiikkiä peruskoulun opetusmetodeja kohtaan. Huolta on herättänyt myös suomalaisnuorten PISA-tulosten selvä heikkeneminen, varsinkin matemaattisten aineiden kohdalla. Yhtä selkeää syytä tulosluettelossa tippumiselle ei ole voitu osoittaa, mutta viitteitä peruskoulun rahoitusleikkausten ja tulosten heikkenemisen yhteydestä on olemassa. Suomalaisista kouluista valmistuu edelleen myös huippuoppilaita, mutta koko ikäluokan oppimistulosten heikkeneminen on vakava signaali myös päättäjille, joiden on otettava nuorten PISA-testissä menestyminen huomioon myös poliittisia päätöksiä tehdessään. Riittävien resurssien ja rahoituksen avulla peruskoulun opetus voi säilyä laadukkaana ja kehittyä digiajan ja yhteiskunnan muutosten myötä entistäkin monipuolisemmaksi.